Jatkoajalle
Laskettu aika tuli… ja meni, eikä mitään tapahtunut. Tämän pelin ratkaisu siirtyi siis jatkoajalle.
Sen sijaan, että olisimme viettäneet laatuaikaa synnytyssairaalassa, teimme pitkän kävelylenkin kaupungilla. Tulimme kotiin, söimme, minä asentelin pari taulua seinälle.
Totaalisen haircut-bloggauksen jatkumisen estämiseksi päätän raporttini täältä tähän. Ruokatuntikin loppuu just.


Et kai kokonaan aio lopettaa? Pitää sun ainakin palata kertomaan kumpi sieltä tuli ja menikö kaikki hyvin!
Eikö ensimmäinen raskaus usein menekin hieman yli? Näin olen kuullut…
Jaksamisia!
Comment by Sienna — 19.9.2005 @ 11.40
Ehei, tarkoitus ei ole missään nimessä lopettaa. Olisi aivan liian julmaa näin loppuvaiheilla vetäistä töpseli seinästä, jättää loppuhuipennus kertomatta.
Comment by Karlos — 19.9.2005 @ 12.07
Heippa, tuo loppuvaiheen odottelu on rankkaa! Ensimmäinen lapseni kesti peräti 41 vko 6 pvä mahassa, toinen lapsista tyytyi viikon lyhyempään oleskeluun mahassa. Luonto on kaiketi säästänyt ihmismielen siihen tilaan loppuraskaudesta, että sitä todella toivoo pääsevänsä synnyttämään! Tsemppiä teille!
Comment by elukka — 20.9.2005 @ 16.19